- Ihan sikavaikeat neuvottelut tulossa, summasi valtionvarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) tulevia vääntöjä.
Viime vuonna liian lepposissa merkeissä sujuneissa budjettineuvotteluissa lähes kuoliaaksi tylsistynyt hallitus päätti nostaa rahasta vääntämisen vaikeustasoa.
- Ensin me riisuudutaan ja sivellään itsemme hunajalla. Sitten sisään lasketaan äkäisiä mehiläisiä sekä sukkaa kutovia hipster-tyttöjä, jotka etsivät teehensä makeutusta. Samanaikaisesti äänentoistojärjestelmä tykittää äärimmäisen lujalla Vain Elämää -cd:tä sekä Jari Sarasvuon käsityksiä itsestään, Urpilainen kertoo jakkuaan tuolinselkämykselle laskostaessa.
- Eikä pidä unohtaa kehysriihi-juomapeliä, pääministeri Jyrki Katainen (kok.) huikkaa housujaan viikatessa.
- Joka kerta kun joku mainitsee sanan kestävyysvaje tai sopeuttamistarve, otetaan siivu jaloviinaa. Minkä tahansa sote- tai kuntauudistusasian alkaessa nasautetaan auki pullo fisua, joka kiertää pöytää kunnes joku saa loppusumman täsmäämään. Ei liene tarpeen mainita, että kunnon hutikassa budjetin laatiminen on hemmetin vaikeaa, mutta hauskaa, Katainen kertoo tehden samalla pallon sukistaan.
Vaikeustasoa nostaa myös se, että juuri kukaan hallituksessa ei tajua valtiontaloutta.
- Meikäläinenhän on opiskellut musiikkia ja kasvatustieteitä. Tää on mulle ihan hepreaa, Urpilainen naurahtaa rintsikoitaan avatessa.
- Mie oon lääkäri, joten aion antaa budjetille terveystarkastuksen ja tuseerauksen, sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) kommentoi.
- Käkäkäkä. Me ollaan sentään luettu valtio-oppia, ministeri Katainen ja Niinistö (vihr.) laulavat kuorossa, sivellen toisiinsa hunajaa.
- Kyllä minä olen lukenut taloustieteitä, puolustusministeri Carl Haglund (rkp.) ulvahtaa riihen ylisiltä.
- Turpa kii, Calle!, muut huudahtavat yhteen ääneen.
 |
| Suomen hallituksen käynnistyneiden budjettineuvotteluiden vaikeuskerroin on 3,6. Ennätyskerroin, 5,8, on vuodelta 1968, kun neuvotteluiden johtaminen annettiin teurashärän tehtäväksi, jättimäisen kattokristallin loisteessa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti