 |
| Alkoholin mainontaa koskevan lain mukaan ei saa antaa käsitystä, että alkoholi lisää sosiaalista tai seksuaalista menestystä. Jätän viranomaisten päätettäväksi, tekeekö tämä kuva sitä. |
Yhdellä laidalla meillä on terveysväki, etunenässä ehkäisevä päihdetyö, puuhasteleva poliitikot sekä "valveutuneet" kansalaiset, jotka ovat sitä mieltä, että Suomi on juoppouden ja tuhon tiellä. Toisella laidalla taas lonkalta viski-hashtageja netissä laukovat irvailijat, muuten vain tunteella reagoivat virkamiesten vihaajat sekä mahdollisesti viinalle persot libertaarit, joille kaikkinaiset rajoitukset ovat saatanasta. Jossain tuossa välissä ovat pakkorakoon joutuneet virkamiehet, joilla tulkintoja uudesta alkoholin mainontaa koskevasta laista tuntuu olevan yhtä paljon kuin on itse virkamiehiä sekä jotkin malttinsa säilyttäneet kansalaiset.
Silti, vaikea tässä ketään tästä hämmennyksestä on syyttää. Uusi alkoholin mainontaa koskeva laki astuu käymättömmille korpimaille eli internettiin, jossa tulkintoja mainonnan rajoista on aivan helvetin paljon vaikeampi tehdä kuin Kekkoslovakian monoliittisessa mediamaisemassa.
Lain muotoilut herättivät huolta perustuslakivaliokuntaa myöten:
"Perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan, ettei säännöksen sanamuoto näyttäisi ainakaan täysin yksiselitteisesti sulkevan kiellon ulkopuolelle sananvapauden ydinalueelle kuuluvaa kuluttajien välistä omaehtoista viestintää. Perustuslakivaliokunta katsoi, että ehdotusta on täsmennettävä, jotta lakiehdotus voidaan tältä osin käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä."
Suomeksi sanottuna, kansalaisten sananvapaus oli vaarassa. Lakiin päätyi muotoilu:
"kielto koskee tilanteita, joissa mainostaja käyttää hallitsemassaan tietoverkossa kuluttajien tuottamaa sisältöä tai saattaa kuluttajien jaettavaksi tuottamaansa tai kuluttajien tuottamaa sanallista tai kuvallista sisältöä."
Ja tästä päästään Olut & Viskiexpoon. Eteläsuomen aluehallintoviranomaisen tulkinta laista oli, että tapahtumasta bloganneet olivat jotenkin kytköksissä Expoon ja lakia on rikottu. Toki tätä tulkintaa reivattiin pian, että eihän me nyt, mutta joka tapauksessa soppa oli syntynyt ja levinnyt bloggareiden reaktioiden kautta nopeasti myös tiedotusvälineiden korviin ja tässä sitä nyt kohistaan.
Koko väärinkäsitysten ja viranomaistulkintojen viidakon sekasotkusta on kirjoitettu jo riittämiin. Jos aihe vielä jaksaa kiinnostaa, kannattaa käydä tsekkaamassa esimerkiksi kohun keskiössä olleiden bloggareiden, Jaskan Kaljat sekä Mushimalt, käsitykset asiasta.
Mutta #viskigaten laineet eivät suinkaan liplata vain blogosfäärin kahluualtaassa, vaan taustalta löytyy isompia asioita. Ensimmäinen kysymyksiä herättävä seikka löytyy alkoholimainontaa koskevan lain perusteluista, joissa ollaan huolissaan nuorten alkoholinkäytöstä ja siitä, kuinka mainonta tätä lisää. Viimeksimainitusta toki on sen verran tanakkaa tutkimusaineistoa, että siitä ei juuri tarvitse väitellä, mutta onko meidän syytä olla huolissamme nuorten alkoholinkäytöstä ylipäätään?
Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2013 julkaistun terveystapatutkimuksen mukaan eipä erityisemmin. Kehitys on juuri oikeanlainen, vaikka alkoholimainontaa ei ole kiristetty vuosiin. Siis mitä helvettiä? Osaavatko kansalaiset ottaa vastuuta itsestään ilman valtion holhousta? Miten tämä nyt on mahdollista? Nuorten, tässä tapauksessa 12-18-vuotiaiden päihteiden käyttö on vähentynyt sekä tiheyden että kertamäärien puolesta. Myös raittiiden lukumäärä on noussut.
Toki meneillään olevaa kehitystä on syytä vahvistaa, mutta millä keinoin, onkin toinen juttu. Siinä vaiheessa kun aikuisilta, viskeihinsä ja viineihinsä oikeutetuilta kansalaisilta aletaan rajata oikeutta käydä avointa keskustelua aiheesta tai hankkia tarvitsemaansa tietoa juomista, ollaan hakoteillä. Huolestuttavaa on myös puuhastelun meininki, jossa uhrataan paukkuja "ongelmiin", jotka eivät näytä kaipaavan lautakuntien sääntelymaniaa ratketakseen. Netissä huutelevilta kansalaisilta ei systemaattisesti voi asiantuntemusta odottaa, mutta lain valmistelijoilta nyt vähintään.
Vielä ongelmallisempi uudessa laissa on ajatus kansalaisten sosiaalisen median käytön valvonnasta ja kontrollista. Ongelma on osittain todellinen: netissä nuoret altistuvat kaikenlaiselle, myös alkoholimainonnalle.
"Alaikäisiä käytetään hyväksi esimerkiksi mainosviestien levittämisessä ja houkutellaan tuottamaan näennäisesti omaehtoista mainossisältöä sosiaalisessa mediassa. Internetissä tapahtuvan alkoholin markkinoinnin valvonta on vaikeaa erityisesti nykyisen kaltaisessa rajoitustavassa, jossa mainonta on lähtökohtaisesti sallittua ja siihen voidaan puuttua vasta jälkikäteen", Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä laista todetaan.
Tälle ei kuitenkaan perinteisin kieltojen keinoin voi mitään. Ellei sitten haluta kieltää internet alaikäisiltä ja jokainen käsittää tuollaisen ehdotuksen realistisuuden. Tässäkin on syytä palata nuorten tutkittuun päihteiden käyttöön. Jos netti on todellinen ongelma, miksi päihteiden käyttö ei ole nousussa? Kenties teinit ovat liian kiireisiä somettaessaan, että ehtisivät kulmille ryyppäämään.
Ei ole ensimmäinen eikä varmasti viimeinen kerta, kun kelkasta jo puoliksi pudonneet kansanedustajat yrittävät ymmärtää, mistä netissä on kyse. Globaalin tietoverkon, joka on jokaisen kansalaisen ulottuvilla missä tahansa lukuisilla eri laitteilla, käytön rajoittaminen ei kerta kaikkiaan ole todellisuutta, ilman että siirrymme ajatuspoliisin hallitsemaan totalitarismiin tai katkaisemme sähköt koko valtakunnasta.
Asenteet alkoholiin kuten netinkäyttöönkin lähtevät varhaiskasvatuksesta. Paras ase päihde- tai muita ongelmia vastaan on tiedon jakaminen, keskustelu sekä välittäminen. Jos tässä ollaan niin kovin huolissaan nuorista, niin seuratkaa miten nuorten ennaltaehkäisevää työtä kohdellaan valtion ja kuntien budjettineuvotteluissa. Uusi alkoholin mainontaa koskeva laki on aloitteena lähtöisin oppositiolta, perussuomalaisilta ja keskustalta, vaikka Kataisen hallitus sen onkin lopulta hyväksynyt. Tarkkailkaa poliitikkojanne, onko kielloissa jeesustelun makua vai aitoa välittämistä?
