torstai 28. toukokuuta 2015

Tyrmistyksen multihuipentuma

Steve Buscemikaan ei voi uskoa, että #koulutuslupaus osoittautuikin vain vaalitempaukseksi.
Nyt katajainen kansa saa vihdoin sitä, mitä kevään eduskuntavaaleissa tilasi: konkreettista säästölistaa, jotta tätä perin kauheaa valtion velkaa "ei jätetä lastemme maksettavaksi", kuten tuore pääministeri Juha Sipilä asiaa luonnehti. Millainen sosiaalisen puutoksen velka jälkipolville jää opiskelijoiden, vähävaraisten ja lapsiperheiden puserruttua etuusleikkurin lihamyllyn läpi, jää tutkijoiden pohdittavaksi. Numerot ovat konkretiaa ja niitä löytyy valtion budjetista!

Sosiaalisessa mediassa ollaan päivänä parina meuhkattu Sipilän ja Stubbin kerrassaan "härskistä" takinkäännöstä. Kaksikko kun oli mennyt ennen vaaleja lupaamaan, että koulutuksesta ei leikata, ja jotkut äänestäjät olivat menneet herttaisesti uskomaan moisia väitteitä porvaripuolueiden perämiehiltä. Jos tässä jostakin asiasta pitäisi olla tyrmistynyt, niin tämän lammasmaisen kansan ikuisesta sinisilmäisyydestä jokaisten vaalien kynnyksellä. Jos leikkaukset koskevat nyt niin kipeästi, miksi ihmeessä äänestitte puolueita, jotka koko kevään eivät ole puhuneet juuri muusta kuin leikkauksista?

Tai ehkä pikemminkin tyrmistyksessä on kyse mediakuplasta. Leikkauksista ja niiden aiheuttamasta reaktiosta kun saa niin vietävän repäiseviä otsikoita. Eikä pidä unohtaa jokaisen säästölistan julkistamisen jälkeen käytävää vakiotanssia "Miten nämä leikkaukset vaikuttavat lapsiperheisiin". Tuskin kovinkaan moni oikeasti on täysin puulla päähän lyöty siitä, että nyt leikataan ja kovaa. Se, kuinka järkevää moinen itsensä hengiltä säästäminen on, onkin sitten ihan toinen juttu.

Se mikä tässä eniten ihan oikeasti tyrmistyttää on Trio Ässän ylimielinen holhoavuus. Tuore valtionvarainministeri Aleksander Stubb onnistui jo suututtamaan akateemisen maailman tietämättömällä vinoilullaan professorien kesälomailusta - puhumattakaan siitä, että hallitus on rakentamassa siirtokuntaa yliopistojen autonomian maaperälle laista piittaamatta.

Perussuomalaisten ylipäällikkö Timo Soini pääsi demonstroimaan jo aiemmin ehtaa poliitikon kaksinaamaisuutta, väistelemällä toimittajien kysymyksiä koskien seksiviesteistä narahtanutta persu-edustaja Toimi Kankaanniemeä. Poliitikkojen moraalista läpi uransa meuhkannut Soini olikin yhtäkkiä kovin anteeksiantavalla tuulella, kun kyse oli puoluetoverista. Soinin sokeudessa oman pesän likaajiin ei toki ole mitään uutta, tästä voivat todistaa niin Teuvo Hakkarainen kuin Jussi Halla-ahokin. "Hyi hyi, pojat, ei saa, leikkikää kunnolla." Kyse onkin siitä, että missä vaiheessa persuja äänestävien kärsivällisyys alkaa loppua. Veikkaan, että kun kyse on näiden "kansan miesten" toilailuista, ei ihan heti. Lisäskandaaleja odotellessa.

Yhtä lailla ihmetyttää kolmen puolueen pukuherrojen jeesustelu siitä, kuinka leikkaukset koskettavat ihan kaikkia. Teknisesti ottaen kyllä, mutta satojen eurojen menetys vuositasolla on aivan eri summa perustoimeentulolla sitkuttavalle kuin leveää liksaa nauttivalle vakitöissä olijalle. Köyhällä leikkaukset tarkoittavat konkreettista puutetta, varakkaille lähinnä golfreissun hotellimajoituksen tason vaihtamista viidestä tähdestä neljään.

Ah, mikä raikas virtaus tässä poliittisen paskamyrskyn puhurissa olisikaan porvaripuolueiden rehellinen tunnustus, että kyllä, leikkauksia tehdään ja ne iskevät kovimmin vähävaraisiin, koska teitä kurjia on eniten ja hei, tätähän te äänestämällä tilasitte. Jos huoli on yrittäjien ja työtä tekevien sijaan heikoimmista, olisitte äänestäneet vasemmistoa.

Eivätkä revittelevät otsikot taatusti tähän viikkoon lopu. Hubaa on varmasti luvassa pitkin tulevaa neljän vuoden lainsäädäntöjaksoa. Tulevan oikeusministerin, Jari Lindströmin kuolemanrangaistuskannastakin saatiin jo kiva pikku uutinen ja lisää budjettiriemuakin on varmasti luvassa, jos esimerkiksi työmarkkinajärjestöjen kanssa ei päästä sopimukseen pienistä palkankorotuksista ja Sipilän "lisäleikkuri" otetaan tallista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti