Pelkokerroin - maahanmuutto-spesiaali

Poliisi ja Teemu Selänne tiedottavat: raiskaustuomioille annetaan rangaistus lepsuilusta. Raiskaajat penaltyboksin  kautta maasta ulos ja ikuinen ottelukielto.

Jälkipyykkikone ei ole vielä lopettanut pyörimistään eilisen ValavuoriSelänneGaten jäljiltä. Kiekkolegenda katsoi viisaaksi laventaa twiittauksiaan blogissaan. Ihan ensiksi haluan nostaa Karjala-lippistä Teemu Selänteelle, josta on kuoriutumassa yhteiskunnallinen vaikuttaja näin eläkepäivillä.

Seuraavaksi haluan naputtaa muutaman sanasen turhasta uhriutumisesta, toistemme ohi puhumisesta, asioista selvää ottamisesta ja niiden vahingollisesta yksinkertaistamisesta. Toisin sanoen, Selänteen ja meidän kaikkien olisi ihan himputin tärkeää erottaa toisistaan se, että saako oman mielipiteensä lausua ja se, että sen saa lausua, mutta että jos sanoo tyhmästi, niin saattaa saada kritiikkiä osakseen. Viime aikoina on näet toisteltu turhankin paljon sitä, että "minulla on oikeus sanoa mielipiteeni", kun on laukonut jotain aivan uunoa, ja sitten saapi siitä hyvästä saavillisen kakkaa niskaansa.

Näin loihe lausumaan myös Teemu Selänne, ikään kuin häneltä oltaisiin viemässä oikeus kertoa mielipidettään. Väännetään vielä oikein rautalangasta: kun sanot jotain ja joku sen jälkeen vaatiikin perusteluja tai aloittaa suoranaisen huutonaurun, niin se ei tarkoita sitä, että et olisi saanut sanoa mitään - vaan että sanoit jotain jäsentymätöntä, ellet suorastaan aivot sulattavan typerää. Kaikki mielipiteet eivät ole samanarvoisia, vaikka äiti sinulle näin on lohduttaakseen sanonut. Jos osaa perustella, on väittelypiireissä kovempi jätkä kuin jos vain aukoo turpaansa ja itkee päälle, että minullakin on oikeus.

Tämä ei onneksi ollut Selänteen blogikirjoituksen ydin, vaan se, että hän on huolissaan Suomesta ja turvallisuudesta. No, hienoahan se on, mutta kuten viimeksi eilen totesin, on yksi asia olla huolissaan ja toinen asia alkaa lietsoa hysteriaa. Selänteen huolen taustalla on ihan helvetin ymmärrettävä syy: ystävän lapsen joutuminen seksuaalirikoksen uhriksi. Karmaiseva paikka kelle tahansa, mutta ennen kaikkea uhrille itselleen sekä hänen lähiomaisilleen.

Se taas on toinen juttu, että ovatko nämä surulliset rikokset nyt tosiaan se oleellisin asia pakolaiskysymyksessä ja oikeuttaako se syyttömien ihmisoikeuksien polkemisen. Maahanmuuttokriitikkojen, eli suomeksi sanottuna rasistien mielestä kyllä, Selänteen mielestä ymmärtääkseni ei. Siksi olisikin tärkeää puhua yksittäisistä rikoksista yksittäisinä rikoksina, eikä pakolaiskeskustelun bonuskysymyksenä. Selänne kysyy myös, että onko se nyt jumaliste laitapeliä että raiskauksista tuomitaan puolet ehdonalaiseen. No, tämä ei toki päde törkeän raiskauksen kohdalla, josta napsahtaa aina ehdotonta. Yhtä kaikki, tämä on oman ja eittämättä massiivisen keskustelun aihe eikä liity sinänsä maahanmuuttoon. Suomen laki on käsittääkseni maamme eduskunnassa, ei Syyrian pakolaisleireillä raapustettu.

Maahanmuuton ja turvapaikanhakijoiden kannalta oleellisempaa on se, että millainen nalli napsahtaa, kun syyllistyy rikokseen. Selänne pohtii asiaa näin:

"Mielestäni on ilmiselvää, että rangaistus on kärsittävä. Rangaistuksen kärsimisen jälkeen rikoksen tulee vaikuttaa siihen, saako rikokseen syyllistynyt jäädä maahan. Rangaistuksensa kärsinyt tulee karkottaa Suomesta niin pian kuin se on mahdollista. Ymmärrän, että sodan keskelle ei ketään voida palauttaa, mutta heti olojen rauhoituttua karkottaminen tulee tehdä."

Järkevän oloista fundeeraamista. Ja kutakuinkin nykyisen järjestelmän mukaista. Toisin sanoen, mitä muuta kuin kovempia vankilatuomioita kiekkoveteraani tässä nyt peräänkuuluttaa, jää hivenen hämäräksi. Törkeään rikokseen syyllistyvä pakolainen karkotetaan maasta heti kun kotimaan tilanne sen sallii. Suomessa ei ole voimassa kuolemantuomiota, edes epäsuorasti. Raiskaajaakaan ei kansainvälisten sopimusten nojalla voi lähettää maahan, jossa hän kaiken todennäköisyyden mukaan pääsee hengestään.

Rasisteille ja muille kovan linjan veijareille asia on yhdentekevä. He edustavat mielipidettä, jonka mukaan yksilö - tai ainakin väärän värinen yksilö - menettää ihmisoikeutensa rikoksen tehdessään. Sivistys- ja oikeusvaltiossa taas  ei toimita näin. Kannattaa pitää mielessä se, että kun joku päättää tehdä esimerkiksi seksuaalirikoksen, ei repertuaarissa tämän jälkeen ole kuin huonoja ja vähemmän huonoja vaihtoehtoja. Kyse on enää siitä, että kuinka paljon yhteisöä voidaan suojella yksilön oikeuksien kustannuksella. Tämä pulma on vanha kuin taivas, eikä taatusti ratkea nykyisen pakolaiskriisin aikana.

Yleisen ilmapiirin kannalta ongelmallista on taas se, jos urheilustaramme laukovat blogeissaan asioita, jotka johtavat harhaan. Jos tavalliselle tallaajalle Selänteen blogin luettuaan syntyy käsitys, että mamu-raiskaajat pääsevät kuin koira veräjästä, on se pahimmassa tapauksessa mandaatti rasistiselle lainsäädännölle. Kun miettii millaista porukkaa hallituksessa tällä hetkellä istuu, ei ylilyöntien päätyminen valtakunnan lakiin ole täyttä utopiaa. On tärkeää viestittää, että kukaan ei Suomen lain mukaan selviä täysin rangaistuksetta ja pakolainenkin voidaan heivata maan rajojen ulkopuolelle, jos muiden kanssa eläminen ei onnistu.

Selänne heittää myös jotain sangen freudilaista:

"Ei voi olla niin, että antamamme turvan vuoksi Suomessa joudutaan pelkäämään rikosten uhriksi joutumista."

Tämä on juurikin se asian ydin, mistä tässä maahanmuuttajien rikollisuudesta meuhkaamisessa on kyse: pelosta. Tilastollisesti on todennäköisempää kuolla auto-onnettomuudessa, hukkumalla tai kaatumalla, kuin joutua ulkomaalaisen raiskaamaksi, mutta jäytääkö kansalaisia tällä hetkellä pelko tien päälle tai biitsille lähdöstä, kotona jakkaralle nousemista puhumattakaan? Ei tietenkään. Tuntematon pelottaa. Tässä tapauksessa en puhu kummallisen värisistä ja outoa kieltä puhuvista terroristi-raiskaajista vaan faktojen puutteesta, siitä että luullaan oikeuslaitoksen ja poliisin olevan toimettomana mamujen mellastaessa ja siitä, että kuvitellaan ylipäätään asian olevan yhteiskunnallisesti merkittävä uhka.

Maahanmuuttoon liittyy tukku haasteita, joista Suomessa opetellaan vasta keskustelemaan, mutta mikään niistä ei ole oikeuta muukalaiskammoa tai rasismia. Koska maahanmuutosta on muutoinkin aivan käsittämättömän vaikea saada aikaiseksi järjellistä dialogia, on mitä pöljintä sotkea siihen aihetta "Annetaanko raiskauksista riittävän kovia tuomioita ja jos ei, niin mitä sillä kovemmalla kurilla taas saavutettiinkaan?" - paitsi tietysti jos haluat pelata rasistien pussiin. Heille kun passaa vallan mainiosti, että kuin Pavlovin koiran tavoin, joka kerta kun kuulet sanan "mamu", ajattelet väkivaltaista seksuaalirikosta.