Lakkaa lyömästä itseäsi, tyhmä

Suomi - tuo kansakuntien Milhouse.

Peruskoulussa oli kovin hauskaa napata kaverin ranteesta kiinni ja alkaa huitoa kädellä kaverin omaa naamaa. "Miks sä lyöt itseäsi?", kuului näsäviisas kuitti toisen yrittäessä rimpuilla irti jekuttajan otteesta. Noin vuosi sitten Suomen kansa päätti ryhtyä lyömään itseään kollektiivisesti. Tässä tapauksessa kansan ranteesta turpeana paisuva nyrkki on tatuoitu sanoilla "libertarismi", "yksityistäminen" ja "köyhät kyykkyyn". Vähemmän kuvainnollisesti sanottuna: äänestimme eduskuntaan porukan, joka on urakalla ajamassa alas suomalaista sivistysvaltiota, osaamista ja elintasoa - kaikki pienen taloudellisen eliitin etujen hyväksi. Ja me olemme liian typertyneita tajutaksemme mitä on tapahtumassa.

Tehdään pieni mutka ennen kuin palataan siihen, miksi ennen niin viisas kansakunta mukiloi itseään takaisin agraari-aikaan. Tämä ilmiö ei nimittäin rajoitu vain Suomeen. Yleltä tuli keskiviikkona mainio Ulkolinja-dokumentti Missä innovaatiot syntyvät? Jos et sattunut näkemään sitä töllöttimestä, kannattaa dokkari käydä tsekkaamassa Yle Areenasta, jossa se on nähtävissä vielä neljän viikon ajan.

Tai mainio on ehkä väärä sana kuvaamaan ohjelmaa. Jäätävä. Lannistava. Raivostuttava. Nämä ovat lähempänä niitä fiiliksiä, jotka dokumentti herätti. Lyhyesti kerrottuna: lähes kaikki ne innovaatiot, joihin nykyinen kulutuselektroniikkateollisuus, eli ne kansainvälisen kapitalismin menestystarinat, perustuvat, ovat syntyneet julkisin varoin yliopistoissa ja erilaisissa tutkimushankkeissa: akut, gps, kosketusnäytöt, kamerat, internet, mobiiliteknologia ylipäätään. Yksityisen rahan ansiot kutistuvat tässä vertailussa säälittäviksi. Jostain syystä meille kuitenkin tuputetaan tarinaa, jossa innovaatiot syntyvät kapitalistilla markkinoilla ja sen vuoksi onkin ihan ok alkaa ajaa alas julkisesti rahoitettua koulutusta ja sivistystä. On syntynyt järjestelmä, jossa verorahoin kustannetaan se valtava infrastruktuuri, koulutus ja tutkimus niille juuttaan hilavitkuttimet, joita sitten 800 euron kappalehintaan myydään, mutta jossa voitot kulkeutuvat yksityisiin taskuihin. Mitä aggressiivisemmin yrityksen toiminta on "verosuunniteltu", sitä vähemmän valtio, eli me kaikki tavalliset ihmiset, pääsee ottamaan edes osan omastaan takaisin.

Toinen dokumentin esimerkki koski lääketeollisuutta, jossa julkisrahoitteinen terveydenhuolto suoraan luo markkinat eli valtavan kysynnän lääketeollisuuden tuotteille. Tuotteille, joiden taustatutkimus on tehty julkisrahoitteisissa yliopistoissa tai parhaassa tapauksessa, kokonaan näissä julkisissa laitoksissa, mutta jotka sitten "kaupallistetaan" eli myydään lääketeollisuudelle. Mutta sen sijaan, että sekä markkinat että lääkkeiden peruskivet luova valtio pääsisi sanomaan sanasen lääkkeiden hinnoitteluun, onkin se jostain merkillisestä syystä yritysten hallussa. Toisin sanoen, julkinen terveydenhuolto, jonka me veronmaksajat maksamme, rahoitaa lääketeollisuuden voitot. Mitä enemmän lääkefirma laskuttaa, sitä kalliimpaa on sairaanhoito.

Ja tästä päästään takaisin tämän päivän Suomeen. Olette kenties kuulleet Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavasta apulaiskaupunginjohtaja Laura Rädystä (kok.), joka kävi puoluetovereiden suosiollisella avustuksella kääntymässä Hesan Stadin johdossa järjestelemässä terveyspalveluita paremmin yksityiselle sektorille myytävään muotoon. Kyseessä on se sama Laura Räty, joka Stubbin hallituksen sosiaali- ja terveysministerinä ei hahmottanut, että kuinka moni oikeasti muka tienaa alle 2100 euroa kuussa.

Nyt Räty siirtyy Helsingin kaupungillekin terveyspalveluita tarjoavan Terveystalon johtoryhmän jäseneksi, vastuualueenaan mikäs muu kuin valtakunnalliset palvelut julkiselle sektorille. Mieletön tsägä! Nyt Räty voi kätevästi kaupata yksityisiä palveluita järjestelmälle, jota hän on ollut itse rakentamassa. Ainoa erotus on se, että ennen verovaroin kustannetut lääkärikäynnit tuotettiin ja maksettiin julkisella sektorilla, nyt julkinen sektori maksaa ne pörssiyhtiöille. Esimerkiksi Terveystalon omistavat kansainväliset pääomasijoitusyhtiöt, kuten EQT VI. Ja mikään ei kerro välittämisestä ja yhteisestä hyvästä kuten tuollainen kirjaihirviö.

Viisastelut sikseen, vaikka uskoisi poliitikkojen paskapuheita, on siltikin hyvin hyvin hyvin vaikea käsittää, mitä hienoa on palveluiden yksityistämisessä. Se kun ei tunnetusti ole halvempi, vaan kalliimpi ja monessa suhteessa heikompi tapa tuottaa palveluita. Perusteluita voi lukea vaikka Savon Sanomista, Taloussanomista tai englanniksi katastrofaalisten yksityistämiskokeiluiden riivaaman Britannian asioita seuraavasta The Guardianista.  Laura Räty laulaa tutun litugian oman johtajien tuolileikkinsä kohdalla: "en ole tehnyt mitään laitonta", "saa kai sitä työpaikkaa vaihtaa", jne. Tarkemman analyysin tästä puhalluksesta voi lukea esimerkiksi Imagelle kirjoittavan Uuninpankkopojan ansiokkaasta blogista.

Ja se tässä onkin surullista. Järjestelmä mahdollistaa tämän kaltaisen härskin junailun ja voitte olla varmoja, että historian kokoomuslaisinta politiikkaa harjoittava hallitus ei taatusti tule tekemään asialle mitään, päin vastoin. Eli jos tekee mieli lällätellä itseään täynnä oleville stadilaisille Rädyn suhmuroinnista, niin jäitä hattuun, sama kusetus koskee meitä kaikkia. Nyt samalla listalla ovat esimerkiksi postin palvelut, josta hallitus on suuressa viisaudessaan tekemässä pörsisyhtiötä. Olisi kerrassaan huvittavaa, jos se ei olisi niin helvetin masentavaa, että samassa yhteydessä kun kriittisen tärkeitä yhteiskunnallisia palveluita ollaan rusikoimassa ison bisneksen käsikassaroiksi, jaksetaan vielä jeesustella jostain yhteiskuntavastuusta. Todellisuus kun on osoittanut toistuvasti, että parasta yhteiskuntavastuuta on pitää julkiset palvelut julkisina, ilman että pörssiyhtiöiden voitontavoittelu alkaa syövyttää niitä sisältä.

Miksi näin sitten tapahtuu ja miksei kukaan tee mitään? Osittain on varmasti kyse siitä, että kukaan ei osannut ennustaa edellisten eduskuntavaalien alla, että miten kylmät tuulet alkavat puhaltaa keskustajohtoisessa Suomessa. Osittain kyse lienee siitä, että keskivertoäänestäjä päättää ehdokkaansa yksittäisen asian pohjalta, kelaamatta asioita sen laajemmin. Sote-uudistus tuskin on ollut monenkaan mielessä kirkkaana, kun on päätetty äänestää sitä jämptilta vaikuttavaa ex-kiekkoilijaa, jossa mikään piirre ei erityisemmin ärsyttänyt.

Osa taas äänesti perussuomalaisia siinä uskossa, että köyhää ei enää kyykytettäisi. Tuo illuusio on karissut aikaa sitten ja se näkyy persujen romahtaneessa kannatuksessa. Ja osa taas on ihan aidosti sitä mieltä, että kansallisen omaisuuden myyminen sijoitusyhtiöille on parasta sitten Thatcherin. Osuin sattumalta mutkan kautta erääseen kokoomusnuorten keskusteluun, jossa debatin näennäisen akateemisesta otteesta huolimatta oltiin ihan tosissaan sitä mieltä, että Suomessa on 500 000 lusmua, jotka ovat vain liian laiskoja menemään töihin. Ironista kyllä, näiden 20-jotain-vuotiaiden libertaristien mielestä nykyisen hallituksen toimet ovat täydellisen riittämättömiä. Oikealta ei tuule vielä alkuunkaan tarpeeksi kovaa.

Vimmainen yksityistäminen taas ei ole kummoinenkaan mysteeri, jos katsoo vaikka tapausta Laura Räty. Voitte luottaa siihen, että terveydenhuoltobisneksen johtopaikoilla uraansa tekevä entinen poliitikko tulee saamaan hövelien johtotehtävien muodossa tuntuvan korvauksen panoksestaan "yhteisen hyvän eteen". Yhteinen hyvä tarkoittaa tässä tapauksessa Terveystalon, Mehiläisen ja muiden vastaavien yritysten omistajia ja johtoryhmiä. Tämä kaikki on osa ilmiötä nimeltä finansialisaatio, josta horisin jo edellisessä blogikirjoituksessani. Tässä ei tosiaan ole mitään laitonta, joten me tavikset emme voi näin jälkikäteen muuta kuin nillittää asiasta. Jokainen Rätyä äänestänyt voi toki vilkaista peiliin ja miettiä, että tuliko aikoinaan äänestyskopissa tehtyä viisaasti.

Samaan aikaan koulutusleikkaukset ovat alkamassa tehdä konkreettista tuhoa. Savonlinnan opettajankoulutus lopetetaan osana Itä-Suomen yliopiston säästöjä, jotka taas ovat hallituksen määrärahapolitiikan seurausta. Savonlinnalle seuraukset ovat katastrofaaliset, muulle maalle vain ikävät. Vielä jäätävämpää on pohtia sitä, että pääministerimme on olevinaan aidosti yllättynyt, että koulutusleikkauksilla on tällaisia vaikutuksia. Jos valtakunnan johdossa hahmottaminen on tätä luokkaa, niin ei ihme että brutaalit leikkaukset sujuvat vauhdilla. Ilmeisesti tässä vanhojen miesten vauva-kerhossa keskitytään vain positiivisiin mielikuviin.

Masentavinta tässä on se, että samoin kuin asevoimien, toimivan koulutus- tai terveydenhuoltojärjestelmän uudelleen rakentaminen on ihan helvetin paljon hitaampaa ja vaikeampaa kuin sen alasajo tai sijoittajille myyminen. Nyt se kuitenkin on ja on ollut jo pitkään käynnissä. Nykyisen porvarihallituksen sote-fantasiassa kunnalliset terveyspalveluiden tuottajat on yhtiöitetty, jolloin ne siirtyvät virkamiesvastuusta pörssilain piiriin. Jokainen voi tuosta mallista etsiä sitä yhteiskuntavastuuta ja sen jälkeen erikseen Laura Rädyn kaltaisille junailijoille avautuvia mahdollisuuksia. Ja tästä olemme vastuussa lopulta me kaikki. Me itse päätimme yhdessä, että tällaista meininkiä pitää saada lisää. Seuraavat eduskuntavaalit ovat kolmen vuoden päästä. Sitä ennen käydään kuntavaalit.

Jatkammeko itsemme lyömistä ja kyykyttämistä, vai alammeko vihdoin havahtua siihen, että eliitin ryöstöretki suomalaisen kansallisomaisuuden kimpussa ei lopu, ellemme me itse pane sille pistettä. Apatia ja asioista pihalla olo pelaa vain vallitsevan järjestelmän pussiin. Lakkaa siis lyömästä itseäsi, tyhmä!